Kyllä oikeasti olisi mukavampaa olla joka päivä puodissa töissä, mutta etäpäivinä voi neuloa tilauksia.
Jo joulua ennen tein yhdet sukat pienelle tytölle:
Pallas, puikot 2,75 KnitPro 15 cm. Oli niin kiirettä, että asiakas tuli hakemaan heti kun laitoin viestin pääteltyäni noi langat.
Samainen tätsy heti joulun jälkeen tilasi vielä kahdet. Opiskelemaan lähtevälle tytölle piti saada lämmintä. Siispä Tundrapalmikot:
Ja miehen kokoiset perussukat. Raitapallaksesta:
Pinkkiä piti olla, koska kyseessä oli tyttökoira. Lankana teetee Salla, puikot jotain 3,5 luokkaa, en muista. Menekki jotain 75 grammaa. Tällä viikolla sain vihdoin pyytämäni kuvan. Tilaaja ja koiran omistaja olivat tyytyväisiä, koira itse ei näytä kovinkaan ilahtuneelta... No toivottavasti hänen korviaan ei nyt pakkasella palele.
Meillä on jo tullut vitsiksi et Ida myy ja mä tuhlaan. Etäpäivinä teen paperihommia ja tilauksia. Kahta päivää peräkkäin ei kannata olla kotona. Muuten tulee konkurssi. Mun masennuspäivinä joskus tulee sellainen olo, etten osaa mitään enkä oo hyvä missään. Silloin Ida aina muistuttaa et mä oon hyvä tuhlaamisessa! Meidän työyhteisössä osataan antaa positiivista palautetta :)
Uudenvuodenlupauksen tuloksena paino ei ole laskenut. Lenkillä ollaan sentään käyty edes muutaman kerran. Aurinkoisena pakkaspäivänä meidän rannassa näkyi hieno sateenkaaren sukulainen eli pilvikaari:
Tassu suhtautui tavanomaisen tyynesti koiranpipoprojektiinkin. Eli ei vois vähempää kiinnostaa. Eilisiltana sillä oli harvinaislaatuinen hellyyshetki. Tassu kun ei ole tavallisesti mikään sylikissa, mutta eilen illalla mua suosittiin harvinaisella läheisyydellä. Se kömpi ihan itte syliin.
Asioilla pitää olla tärkeysjärjestys. Kutimus vai kehräävä kissa. Ei kahta kysymystä!