Se jokakeväinen polte! Kotirannasta kun jäät lähtee, niin alkaa mökkikuume. Monta reissua venerantaan haaveillen veneenlaskusta. Olin jo pari viikkoa sitten ihan varma, että on jo aika... Satavan sillalla alkoi hymy hyytyä, jäätä oli vielä joka puolella. Mutta kun kerran oltiin menossa venettä laskemaan niin sehän laskettiin. Jäälautoilla keikkuen kiskottiin vene avoveteen. Saareen ei ollut asiaa, mutta olipahan vene laiturissa kiinnitettynä viime syksynä pleissattuine köysineen!
Pääsiäisen alku vietettiin Atussa, perjantaina saatiin soitto Tassun kummisedältä. Yön aikana oli jäät lähteneet ja lankalauantaina töiden jälkeen päästiin sielunmaisemaan!
Sunnuntaina saatiin laituri kutakuinkin vaateriin. Palkitsimme itsemme lämmikkeellä. Talon takana auringossa oli niin lämmin, että grilli- ja ulkoruokintakausikin tuli avattua! Glögikausi jatkuu edelleen.
Tänään laiturin entraus jatkuu. Sen verran hutera tuo viritelmä on. Mereen mentiin niin, et ensin pyllylleen lähelle laiturin päätä, joka painuu veden alle ihmisen painosta. Sitten siitä lurvauttaa ittensä alas, käy huppeluksissa ja kampeaa takasin peppu edellä. Sitten hivuttautuu pikkuisen ylöspäin, kääntyy ja konttaa, kunnes uskaltaa nousta pystyyn.
Ja illalla tietenkin makkaraa takassa. Tulta tuijotellessa ei telkkaria kaipaa.
Maanataina sää äkkiä muuttui. Lumisade alkoi kuten oli ennustettu - tasan kolmelta. Jäätiin vielä mökille, koska tiistaina mulla oli etäpäivä. Aamulla noustessani en ollut uskoa silmiäni!
Kyllä saarimökkeilyn parasta haitekkiä on puuhella ja styroxistuin huussissa! Alla näkymä aamuasialla istuessa:
Puolilta päivin alkoi pahasti näyttää siltä, että seuraava räntäkuuro oli tulossa. Pikavauhtia laitettiin kamat kasaan ja paettiin mantereelle jatkamaan etäilyä. Tassulla oli ollut niin rankka pääsiäinen, että se nukkui koko loppupäivän. Ensin pari tuntia parvekkeella, sitten pari tuntia saunan lauteilla ja iltapalan jälkeen se kömpi sänkyyn hurisemaan.