Kesällä kun tein näitä sukkia niin alkuperäinen suunnitelma oli vähän toinen. Nyt viimein sain aikaiseksi toteuttaa sukan niinku alunperin piti:
Se juttu oli toi kantalappuun asti jatkuva palmikko. Ainakaan mun sukat ei oo koskaan menny rikki kantapään takaa vaan kantapään alta. Miks sit pitäis vahvistaa se kantalappu?
Mut kun olin siinä (alkuperäisessa) kantalapun kohdassa niin huomasin et jos jatkan palmikkoa niin toinen lapun palmikoista pitäsi tehdä nurjalla! Ei mua varten moinen kikkailu. Siks siit kantalapust tuli sit melko tavallinen vahvistettu. Viikon sisällä olen oppinu sellasenkin termin ku ristiinvahvistettu kantapää ja mä luulen et kesäisessä sukassani oli suunnilleen sellainen.
Ei täs muuta eroa ohjeeseen ole, mut mallineule pitää aloittaa ohjeen puolivälistä ja kantalapun silmukat tehdään puikkojen 1 ja 2 silmukoilla.
Lankana teetee tundra, puikot Knit Picks 3½ mm sukkikset ja menekki 92 g (tein innoissani vähän pidemmän varren tällä kertaa mut kaks kerää riitti silti). Sukkasadon Heinälatoon päätyivät jo viime viikolla.
Miten mahtaa olla Sukkasadon saldon jo tekee tossut, ilmoittaa ne satoon ja sen jälkeen purkaa ja tekee pipon? Meneeköhän miinukselle?
Lanka muutti jaloista päähän ja hyvä niin. PiPan Anu linkkas Veli-ohjeen (ja kertoi pienet modausohjeet heti perään).
Lankana Katian Azteca, lankaa kului 64 g ja puikkoina käytin 4½ mm pyöröjä ja ohjeesta vähensin 10 silmukkaa. Kannatti purkaa ne typerät tossut.
Sukatuta ei yhtään vaikka satokautta on vielä monta päivää jäljellä... Nyt huivituttaa ja pipotuttaa.
Muutama ilonaihe viime päiviltä: Keskiviikkona oltiin Äidin kanssa Logomossa kuutelemassa Heli Laaksosen runoja (ja tarinointia) ja mulla on uudet näkimet ja lukimet:
Kyl ny kelpaa!