Vuosi vaihtui

Talvi ei tul. Lunta ei tul. Pakkast ei tul. Jäitä ei tul. Eikä luvata. Mitähän tulee mieleen mökkihöperöille?
Sunnuntaina aamupäivällä saavuttiin sielunmaisemiin!

Keli oli lauhempi, kuin pari kuukautta sitten kun mökki laitettiin talviteloille! Tuli hellaan, kaivosta saunavettä ja lämpeämään, uimaportaat paikalleen ja sitten tarkastelemaan syysmyrskyjen jälkiä. Kummallista kyllä - meiltä oli kaatunut vain yksi pieni kuusi eikä sekään ollut tehnyt tuhoja. Naapurissa sen sijaan näytti lohduttomalta - joskin sielläkin monta kuusta oli kaatunut vaan hipoen mökkelöitä. Joskin ihmetyttää miten tuokin "kalavaja" voi olla edelleen pystyssä!
Koska kaikki näytti olevan ookoo, niin saatiin ottaa "hömpsyt". Meillä on sellainen itsekeksitty sääntö, et hömpsyt saa ottaa jos ulkolämpötila on alle 14 astetta. Arvatkaapa onko joskus kesällä tuijotettu lämpömittaria "sillä silmällä?". Tällä kertaa ei ollut kahta kysymystäkään, sillä mökin sisälämpötila oli mennessä 3,4 ja ulkona 3,5 astetta :)

Saunan lämmetessä kuivateltiin kosteita petivaatteita. Evässopan jälkeen alkoi tulla jo pimeää ja sauna alkoi olla lämmin. Maailman parhaiden löylyjen lomassa käytiin kastautumassa 2,7 asteisessa merivedessä. Se oli KAMALAN IHANAA!

Tassu oli tarkastanut tilukset ja ulkoiluun tottumattomana sillekin maistui uni:
Aamulla se oli heti toimessaan. Aamupalahiirestä ei jäänyt jäljelle kuin pieni hännänpää!
Meidän aamupalalla tarjottiin munia ja pekonia. Puuhellan tulella paistettua. Aamutoimien jälkeen lähdettiin sienimetsään. Käveltiin koko saari päästä päähän. Sienisaaliista tuli sentään munakas aattopäivän aamupalalle:
Kaatuneita puita nähtiin pitkin matkaa. Ihmeteltiin miten saaressa voi olla sähköt:

Aurinkokin näyttäytyi. Tosin meille se ei tähän aikaan vuodesta näy ollenkaan. Vastarannan kaislikko näytti ihan kultaiselta:
Karjalanpaisti muhi uunissa ja saunassa (ja uimassa) ehdittiin käydä vielä hetki ennen pimeää. Pitkät pimeät illat on rentouttavia jos mitkä! On aikaa neuloa ja nauttia takkatulen lämmöstä. Koska pimeydessä ei oikeastaan voi tehdä mitään muuta! Nyt ymmärrän entisaikojen runsaat, vaativat ja kauniit käsityöt! Pimeinä talvi-iltoina oli aikaa kun ei paljon muuta voinut tehdä. Tosin - siihen aikaan ei ollut sähkövaloja...

Ehkäpä pimeydestä johtuen tai vaan siitä, että kerrankin oli tilaisuus rentoutua kunnolla, niin meikäläinen veteli kahdeksan tunnin yöunia ja parin tunnin päikkärit päälle. Ihana ja rentouttava lomanen! Siitä iso kiitos Ida-Marialle, joka piti puotia pystyssä sillä välin ku meikäläinen mökkihöperöityi urakalla!

Iltaisin istuin lepakkotuolissa neulomassa. Varpaat oli ihan lämpimät takkatulen vuoksi, mutta pylly ja selkä paleli - lattia ja mökin seinät olivat kylmiä. Villapeitto oli hyvä eristeenä tuolissa vaan välillä oli vähän kiistaa siitä kenelle tuo mökin paras paikka oikein kuului:
Kun pyllynsä nostaa niin paikkansa menettää...

Pimeyteen toi valoa öljylamput:
 Tänä aamuna lamppu osoittautui myös mainioksi autokyytineulontavaloksi.

Vuoden viimesenä päivänä tehtiin vielä vuoden viimeiset puuhommat. Myrskyn kaatama puu raivattiin naapurien tontilta. Kyllä noillakin muutaman kerran saunan lämmittää.