Darling-tuubi ja Tassun oikeuksien päivä

Monta keskeneräistä on pakko olla. Joka tilanteesen omansa. Aina pitää olla ainakin yksi aivoton autoneule meneillään – sellainen, jota voi tikutella pimeässäkin – niin kauan kunnes silmukka putoo. Siihenkin tilanteeseen on apu lähellä, joko otsa- tai taskulamppu löytyy autosta melkein aina.

Elokuun Suuri Kässylehdessä oli Katian Darlingista neulottu kivan (ja autokässyksi sopivan) näköinen tuubihuivi. 

Puoti oli juur saanut pari uutta darling-väriä hyllyyn joten silmukat loin saman tien. Montaa pimeää autokyytiä ei vissiin ole ollut kun tuubi valmistui vasta viime viikolla: 

Langan raidotus menee kauniisti:

Kolme kerää meni, puikoilla 4,5 mm puolipatentti sai aikaan ohuesta langasta mukavan muhkean lopputuloksen. Minä kieroutunut saumatykkääjä meinasin muuten tuubin kanssa menettää hermoni – patenttineule ja nätti sauma oli aika mahdoton yhtälö. Valmista tuli ja menekki oli kolme kerää eli 150 g eli 570m.

Ja hyllystä löytyy värejä joka makuun: 

 Darling on merinon (60%) ja polyamidin (40%) sekoitus. Äkkiseltään ajateltuna voisin kuvitella sen myös mukavaksi sukkalangaksi, mutta löyhäkierteisenä pelkään sen nöyhtääntyvän. Onkohan joku muu kokeillut? Minä en viitti – jos lopputulos on heti suttuisen näköinen niin ei maksa vaivaa. Huivilankana kuitenkin ihana!

Viikonlopun myrsyn jälkeen Tassukin pääsi ulos ja kävelylenkin jälkeen hän kyseli et kuvitteleeko täällä joku lukevansa lehteä?

Tiesi, että jääkaapissa on vielä pappan ja mummin tuomaa ahventa…

Tänään vietettiin Lapsen oikeuksien päivää. Koska meillä ei ole ihmislapsia niin vietettiin Tassun oikeuksien päivää. Tassun oikeus on viettää terveellistä kissanelämää. Siispä tänään oli matolääkepäivä…

Hommaan on valmistauduttu huolella. Kissa on punnittu (mitä muuta varten meillä olisi ikea-kassi ja  kalavaaka?) ja todettu et aikuinen poika on. Samat seitsemisen kiloa jo kolmatta vuotta. Ei oo lihonnu eikä laihtunu. Hyvä niin.

Matolääkkeestä varmaan osa meni myös Tassuun. Osa sohvaan ja osa mun naamalle… Pahoilta naarmuilta vältyttiin.

Koetuksen jälkeen lepyttelin kissaa porsaan sydämellä ja karkeilla:

LUULIN, ettei katti ole vihainen. Se tarpoi sängyn päällä olevaa lämmikeriepuani ja kehräsi niin et varmaan kuului naapuriin!

 Kunnes… Olin ädin kanssa puhelimessa ja näin miten jotain tummaa oli Tassun kynsissä: 

Cacaokerä sai kyytiä. Siitä oli alullaan se seuraava aivoton autokyytineule…